"Kipu on terve reaktio sairaassa tilanteessa." Kivun tai sairauden kohdatessa kysymys kuuluukin, miten päästään tilanteen herraksi eli ollaan uhrin sijaan aktiivisia toimijoita.
Tähän astisessa rentoutusvalmentajakoulutuksessa on käynyt selväksi, että rentoutuksella pystytään vahvistamaan omia sisäisiä voimavaroja sekä luomaan henkilökohtaisia, eri tilanteissa selviytymiseen tarvittavia mielikuvia. Tällainen mielikuvaharjoittelu on jokaiselle valtava mahdollisuus, mihin kaikilla kyvyt ovat olemassa; toiset vain ovat saattaneet unohtaa sen hetkellisesti ja osa saattaa kieltää sen itseltään.
Päivän aiheen mukaisesti kävimme läpi kuvion tavoitteiden saavuttamisesta ja kuinka kipua kokeva henkilö voi siirtyä uhrista toimijaksi. Rentoutuksen tehtävänä on tuoda tilanteeseen tukea henkilön itsensä niin halutessaan. Kipua lievittävän rentoutuksen tavoitteen määrittelyssä auttavat mm. seuraavat avoimet kysymykset:
"Mitä tapahtuisi, jos et voisi epäonnistua?"
"Tiedän, että se ei ole mahdollista. Mutta jos se olisi, niin miten?"
"Minkälaisia neuvoja antaisit muille vastaavassa tilanteessa oleville?"
Kivun lievitys rentoutuksen keinoin perustuu huomion siirtämiseen muualle mm. ottamalla eri aisteja käyttöön tai rakentamalla itsestä uusi minäkuva. Tästä yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä saimme kokea mentaali- ja sensovalmentaja Jouko Mikkolan "monitoimikoneen" käytön hartioiden jännitystilan poistamisessa.
Viimeistään nyt olen vakuuttunut siitä, että rentoutusvalmentajuus on yksi tulevaisuuden ammatteja, jota tietokoneet eivät pysty korvaamaan. Rentoutuksesta on suunnaton apu tulevaisuuden työelämässä ja johtamisessa. Sillä pystytään yrityksissä edesauttamaan parempaa itsetuntoa, stressinsietokykyä, tuloksentekokykyä, osaamista ja hyvinvointia. Tulevaisuuden yritykset pärjäävät valmentavalla johtajuudella.
Rentoutusvalmentajakoulutuksen 4. päivän aiheena oli uni. Uni on ihmisen luonnollinen toiminto, jota emme pysty säätelemään ja jonka helppouden ja tärkeyden olemme saattaneet välillä unohtaa. Suosittelen ensin katsomaan lyhyen haastattelun, jossa psykologian ja neurotieteiden professori ja unitutkija Matthew Walker kertoo unen merkityksestä terveyteen ja suorituskykyyn.
Rentoutuksella ei pystytä korvaamaa unta, mutta sillä pystytään auttamaan unihäiriöissä ja helpottamaan unensaantia (esim. säännölliset rentoutusharjoitukset ja unisuggestiot). Unensaantiin liittyen on joka tapauksessa hyvä tietää, että unijuna kulkee 90 min välein. Eli jos ensimmäinen väsymysaalto ehtii mennä, toisen kerran nukahtaminen on mahdollista 1,5 h päästä. Nukkumaanmenon helpottamiseksi kannattaa jättää tekemättä nämä virheet:
Menet nukkumaan keskiyön jälkeen.
Yrität saada unta ajoissa menemällä ajoissa nukkumaan.
Nukut pitkään vapaapäivinä.
Riitelet kumppanisi kanssa illalla.
Siirrät nukkumaanmenoa iän karttuessa yhä aikaisemmaksi.
Rentoutuminen auttaa myös silloin, kun jokin hetki vaatii keskittymistä tai tarkkavaisuutta tai kun muutoin jotkin asiat on sysättävä mielestä hetkeksi syrjään. Nukkumaanmeno voi olla yksi tällaisia hetkiä.
Sitten viikonlopun toisena päivänä pureuduimme syvemmin itsetuntoon: mitä se on, miten se eroaa itseluottamuksesta ja että niiden tulisi olla tasapainossa keskenään. Itsetunto on kaiken tekemisen ja vuorovaikutuksen ydin ja se voi kehittyä vahvistamalla minäkuvaa tekojen kautta. Rentoutusvalmentajan työssä itsetunto on erittäin tärkeä, jotta pystyy oikeanlaiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa ja osaa hyväksyä eteentulevat tilanteet. Niinpä asetimme itsellemme kaksi viikkoa kestävän harjoituksen, jolloin joka aamu ensimmäiseksi kerromme itsellemme hymy kasvoilla seuraavasti: "Olen virkeä ja elinvoimainen. Päivä päivältä ja joka suhteessa
voin paremmin ja paremmin. Ja saavutan ne tavoitteet, jotka olen itselleni asettanut." Odotan mielenkiinnolla keskusteluamme aiheesta vuoden lopussa.
Tämän rentoutusvalmentajakoulutuksen meille vetää mentaali- ja sensovalmentaja Jouko Mikkola, joka on myös Suomen Hypnoosiliitto Ry:n
hallituksen puheenjohtaja. Hänen sanojensa mukaisesti "rentoutus on yksi
terveydenhuollon tukitoimi, jolla pystytään hoitamaan tilanteita, joissa
ei tarvita lääkkeitä". Hänen vetämiään rentoutusvalmentajakoulutuksia järjestetään Hämeenlinnan lisäksi mm. Tampereella ja Turussa, ja hänen yhteystietonsa saat tästä linkistä.
Osallistun mentaali- ja sensovalmentaja Jouko Mikkolan valmennuksessa Rentoutusvalmentajakoulutukseen. Tänä toisena viikonloppuna aiheena oli stressi. Stressin tehtävä on "fysiologisesti mukauttaa elimistö muuttuneeseen tilanteeseen", mikä tarkoittaa, että pääsääntöisesti stressi on positiivista. Se muuttuu kuitenkin vahingolliseksi, kun nämä mukauttamistoimenpiteet eli stressimekanismit jäävät päälle liian pitkäksi aikaa.
Stressi jakautuu seuraavasti:
eustressi, jolloin vaatimukset ja voimavarat ovat tasapainossa ("tilanne on hallinnassa") = kuvan kaavion keskikohta
distressi, jolloin vaatimukset eivät kohtaa olemassaolevien taitojen ja voimavarojen kanssa (yli- tai alikuormitus) = kuvan kaavion ääripäät
Päivän sanoja olivatkin autonominen hermosto, tasapaino ja itsetunto. Olennaista on, että elämän (sekä työ että vapaa-aika) eri osa-alueet ovat tasapainossa. Ja jotta ne voivat olla tasapainossa, henkilöllä on oltava hyvä itsetunto, minkä avulla pystyy suhteuttamaan tekemisensä ja tietää kuinka itse reagoi eri tilanteisiin.
Rentoutumisella pystytään tasapainottamaan autonomista hermostoa, johon stressitilanteessa pelkkä uni ei riitä. Rentoutuminen vaikuttaa mm. hapenkulkuun, verenpaineeseen sekä aineenvaihduntaan, ja näiden kautta pystytään vaikuttamaan lihaksiin. Näin ollen haitallinen stressihormonitoiminta laskee. Muistutuksena myös, että yhtenä arkipäiväisenä tekijänä fyysinen kosketus vaikuttaa samansuuntaisesti ja sillä on pitkäaikaisia vaikutuksia.
Mitä opin viikonlopun aikana, oli positiivisen stressin olemassaolo ja miten itse voin vaikuttaa stressitilanteeseen sekä myös "stressihormonien" toimintaan. Tuntemalla itsensä pystyy sopeuttamaan toimintatapansa uuteen tilanteeseen ja siten kehittyä ihmisenä. Elekielellä on myös tutkittuja vaikutuksia, miten se vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja siten myös esim. kortisolihormonin tuotantoon. Lisää aiheesta löytyy Amy Cuddyn videosta.
