tiistai 30. elokuuta 2016

Miten ottaa maksu vastaan?

Käytin viikonloppuna taksia, ja kuljettajan kommentti on jäänyt minua todella vaivaamaan. Keskustelumme liittyi maksutapaan sovittuamme ensin kiinteän hinnan matkasta. Maksoin matkan pankkikortilla ja luin nyt jälkeenpäin hieman käteismaksamisen tulevaisuudesta.

Kaikki ennusteet ja tutkimukset todistavat, että käteisen käyttö vähenee edelleen huomattavasti Suomessa(kin). Käteistä käyttävät eniten yli 65-vuotiaat, käteisen etuna pidetään mm. soveltuvuutta pieniin ostoksiin sekä sujuvuutta että nopeutta, ja käteiselle luonteenomaista on anonyymius. (Lähde: Suomen Pankin Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin, Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala)

Käteisen kustannus pienyrittäjälle on (huomioimatta säilytys- ja matkakuluja kotoa/toimistolta pankkiin) pankin rahanhuoltokulut eli muutamia euroja/kk.

Samaisessa Suomen Pankin katsauksessa on arvioitu maksutapojen muutoksia vuoteen 2020 mennessä seuraavasti: uudet mobiilimaksutavat korvaavat ensisijaisesti muovikortteja mutta syrjäyttävät myös käteismaksamista, koska anonyymiudella ei ole laajaa kysyntää. Ja esimerkiksi Nordean mukaan lähimaksaminen nelinkertaistui aikavälillä 02/2015 - 02/2016. (Lähde: http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2016/2016-03-22-nordea-tuo-markkinoille-uuden-mobiilimaksamisen-sovelluksen.html )

Maksupäätteen hankinta tulee siis pienyrittäjillekin entistä välttämättömämmäksi, mutta sen kustannukset ovat kovat. Maksupäätevertailu.fi-sivuston mukaan jo pelkästään 2000 €/kk liikevaihdolla laite- ja maksuliikenteen provisiokustannukset ovat useita kymppejä kuukaudessa!

Perehdyttyäni asiaan siis vain pintaraapaisulla en yhtään ihmettele, että kuski tuohtui tingityn hinnan maksutavastani, vaikkakin olimme yhtä mieltä siitä, että lähimaksaminen on erittäin kätevää. Tulevatkohan rahanhuolto-/maksuliikennekustannukset keikahtamaan joskus toisinpäin vai miten tämä homma etenee?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti