tiistai 10. tammikuuta 2017

Uuden vuoden lupaus hyvästä asiakaspalvelusta

Uusi vuosi on taas alkanut, ja nyt on ehditty jo muutama päivä harjoitella uuden vuosiluvun kirjoittamista. Toivon, että alkanut vuosi on monella tapaa hyvä: sekä yritysten toimeentulon että maailman tapahtumien kannalta ja ainakin itselläni kouluttautumisen ja uusien kontaktien kannalta. Aina pitää yrittää tehdä jotakin uutta tai erilaista, koska vain silloin voi kehittyä.

Asiakaspalvelu on ainakin yksi tekijä, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti yrityksen tulokseen. Viime vuoden lopulla kiinnitin huomiota lehden mielipideosastoilla kirjoitettuihin positiivisiin palautteisiin yritysten hyvästä asiakaspalvelusta. Niitä lukiessani tuli hyvä ja luottavainen olo, että kyllä sitä oikeaa palvelua vielä jossain saa. Toisaalta samalla tuli ristiriitainen olo, etteikö hyvän asiakaspalvelun saanti olekaan oletusarvo, jos sitä pitää erikseen korostaa. Käytännössä olen valitettavasti todennut tuon jälkimmäisen.

Listaan tässä muutaman oman huomioni käytännön hyvästä palvelusta:

1. Kivijalkamyymälässä asiakkaaseen luodaan kontakti heti alussa esim. toivottamalla tervetulleeksi. Siitä on luonnollista jatkaa kysymällä asiakkaan tarpeesta. Nuorten Yrittäjien blogissa on hyviä esimerkkejä jatkokysymyksiksi: Mitä käyttötarkoitusta varten olet tullut katselemaan? Mikä innostaa? Mitä voisi olla kiva kokeilla? Minkä kanssa olisi kiva lähteä kotiin?

2. Yksi tärkeimmistä saamistani opeista jo yhdessä ensimmäisistä työpaikoistani oli, että hymy kuuluu puhelimessa. Hymy kuuluu. Samoin asiakkaalle kuuluu, jos vastaajalla on purkka tai ruokaa suussa samalla kun puhuu puhelimeen. Jokaisen puhelun vastaanottamiseen on siis suhtauduttava vakavasti ja asennoiduttava samalla tavalla kuin, miten itse haluaisin minulle vastattavan.

3. Nopea reagointi yhteydenottoon on osa hyvää asiakaspalvelua. Usein sekin riittää, kun vain kerrotaan, että viesti on tavoittanut. Toki sen jälkeen ei saa mennä kohtuuttoman kauaa, kun yhteydenottoon vastataan oikeasti. Tämä on osa-alue, jonka tehostamisessa olen itselleni tehnyt uudenvuodenlupauksen jo viime vuoden puolella.

4. Jokainen asiakas voi olla ns. mysteerishoppaaja tai kriitikko. Ja kenestäkään asiakkaasta ei voi ennalta tietää, kuinka tärkeä hän loppujen lopuksi on yritykselle joko suoraan ostojen kautta mutta myös suosittelijana tai vastaavasti saadusta huonosta palvelusta kuuluttajana. Tarkïstin muistin virkistykseksi Arvokokemus-blogista, että markkinoinnissa on olemassa 3/11 sääntö, jonka mukaan erinomaisesta palvelusta kerrotaan kolmelle ystävälle ja vastaavasti huonosta kokemuksesta kerrotaan yhdelletoista ystävälle. Nykyään sosiaalinen media moninkertaistaa nämä luvut. Ja lisätään tähän vielä se, että 70% meistä valitsee uuden asian tai hankinnan tuttujensa suosittelujen perusteella. Eli kannattanee siis hyödyntää puskaradiota.

Hyvän palvelukokemuksen antaminen ei maksa yritykselle mitään ylimääräistä, vaan se voi päinvastoin olla parasta markkinointia. Parhaiten johtaja/yrittäjä ohjaa työntekijöitä esimerkillään, kuinka hän kohtelee heitä. Vaikka johtaja/yrittäjä ei itse olisi arkityössään suorassa kontaktissa asiakkaisiin, viestittää hän omalla käytöksellään yrityskulttuuria, joka sitten näkyy edelleen asiakkaille. Työssä ei kuitenkaan kannata unohtaa omaa persoonaansa, sillä sen avulla voi erottua myös positiivisesti.

Jokainen yrityksen työntekijä on yrityksen käyntikortti, minkä lisäksi heillä on paras ja viimeisin tieto käytännön työstä. Tämä voimavara kannattaa siis hyödyntää täysimääräisesti ja antaa tiedon kulkea yrityksissä molempiin suuntiin johdon/yrittäjän ja työntekijöiden välillä.


tiistai 6. joulukuuta 2016

Kaksin aina kaunihimpi

Mitä kuuluu, yrittäjä: Onko vuosi ollut suksee ja mistä saavutuksista pitäisi huutaa myös muille? Vai tuntuuko, että joskus olisi ollut tarvetta saada muutosta aikaan, mutta se on jäänyt ajan tai voimien puutteen vuoksi puolitiehen?

Kerron tässä muutamia ajatuksia, miten HeHin toimistolla ensi askeleet ovat menneet. Ihan ensimmäiseksi täytyy mainita, että liitin yrityksen hetimiten Suomen Yrittäjien jäseneksi. Siihen oli parikin syytä: mm. verkostoituminen ja koulutusmahdollisuudet. Syksyn aikana olen vaihtanut kuulumisia vanhojen yritystuttavien kanssa ja saanut kohdata uusia mielenkiintoisia kontakteja. Nämä kaikki ovat tuoneet ideoita ja vinkkejä liiketoiminnan suunnalle.

Koulutuksesta olen saanut hyviä eväitä, joista moni odottaa vielä täytäntöönpanoa. Ehdottomasti paras muistutus on ollut tunnistaa ensin omat henkilökohtaiset luonteenpiirteensä. Ja vaikka eniten olen syksyn aikana saanut oppia Mental management -aihepiiristä, sitä voinee hyvin hyödyntää myös markkinoinnin näkökulmasta. Suurin osa ihmisistä suhtautuu uusiin asioihin ja muutoksiin varauksella, joten kysytäänkin kekseliäisyyttä, miten yritys tai johtaja saa viestinsä läpi ja saadaan “työyhteisö tekemään työtä yhdessä yhteiseen maaliin” (aihe FT Rita Ahvenniemen 29.11.2016 pitämästä koulutuksesta).

Yrittäjillä on helposti taipumus kuvitella, että on pärjättävä yksin. Näin kirjoittaa myös Sanna Jylänki blogikirjoituksessaan Yrittäjä, oksettaako? Senpä vuoksi onkin ollut vapauttavaa sisäistää, että yhtä hyvin niin oman toimintatavan kuin yrityksenkin muutokseen tarvitaan tueksi muita ihmisiä, mielipiteitä, näkökulmia, muiden vinkkejä ja ohjeistusta. Niinpä paras uusiosana, jonka olen kuullut tänä syksynä, on kaksinyrittäjä, jonka pitäisi korvata sana yksinyrittäjä. Kahdella on aina enemmän ideoita ja annettavaa kuin yhdellä.

Haluan näin loppuvuodesta kiittää kaikkia teitä, jotka olette antaneet hyviä vinkkejä nuoreen yritystoimintaani ja luottaneet työtehtäviänne HeHin toimistolle. Ja koska rentoutuminen on olennainen osa hyvinvointia ja tukee näin ollen myös yrityksen menestymistä, toivotan joulurauhaa kaikille yrittäjille!

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Menestyviä persoonia ja persoonallisuuksia

Osallistuin pari viikkoa sitten koulutukseen, jossa puhujana oli mentaalivalmentaja Jouko Mikkola. Koulutuksen aiheina olivat: työkaluja yrittäjän arjen haasteisiin sekä itsetuntemus voimavarojen ja menestyksen pohjana. Lyhyestä koulutusillasta minulle päällimmäiseksi mieleen jäi viesti, että on hyvä tiedostaa organisaatiossa niin kuin asiakkaissakin olevan minusta itsestäni poikkeavia ihmistyyppejä niin itsestään selvältä kuin se kuulostaakin. Vaikka tekemisen päämäärä olisi sama, keinot ja aikataulutus eri ihmistyypeillä ovat poikkeavia. Ja jotta hyvinvointi työssä ja työn tuottavuus voidaan saada mahdollisimman korkealle tasolle, tulisi nämä eri toimintatavat ottaa huomioon.

Olen aikaisemminkin kirjoittanut yrittäjän intohimosta (kts. kirjoitus HeHin toimisto) ja sen yhteydestä hyvinvointiin. Kun yrittäjä saa toteuttaa sitä ominta intohimoaan, hän kuluttaa vähemmän energiaa, mikä edelleen edistää hänen hyvinvointiaan, mikä puolestaan näkyy esimerkiksi työn, perhe-elämän ja muun sosiaalisen elämän kolminaisuuden tasapainossa. Ja sama toimii myös toisinpäin. Oman HeHin toimistoni puolesta tavoitteenani on tukea tätä yritysten ja yrittäjien ydintekemistä ja edistää näin työn tuottavuutta.

Toinen asia, mikä yritystoiminnassa syö vähemmän energiaa ja kasvattaa mielikuvaa yrityksestä on persoonallisuus. Tästä kirjoittaa mm. Sanna Jylänki Yrittäjien blogissa otsikolla Yrittäjä, ole persoona! On paljon kuluttavampaa miettiä jatkuvasti, mitä muut tekevät ja millaisia he ovat. Jylängin sanoin on sitä vastoin "paljon helpompi hengittää ja elää, kun ei tarvitse yrittää esittää mitään muuta kuin itseään. Se on muuten se henkilöbrändi." Ideoita yritystoimintaan kannattaa ottaa läheltä, omasta arjesta ja kokemuksista, vaikka ei koulutuksesta ja oppimisesta haittaakaan ole.

Hyvinvointia ja menestystä edesauttaakseen yrittäjänhän on ensin luotettava itseensä. Sen lisäksi hänen tulee voida olla ylpeä niin ikään omasta työstään mutta myös työntekijöistään ja kollegoistaan. Niinpä lisään tähän loppuun nämä mentaalivalmentaja Jouko Mikkolalta lainatut sparrauslauseet:

Nauti onnistumisesta!
Edistä oppimista!
Ole ylpeä omasta tekemisestäsi, tunnusta oma arvosi!
Luota itseesi!

maanantai 10. lokakuuta 2016

Osaako jääräpää muuttaa tapojaan?

Aiemmassa tekstissäni kirjoitinkin, kuinka yrittäjä on yleensä hyvin innostunut ja omistautunut omalle asialleen, ja niinhän sen pitää ollakin. Positiivisuus ja usko itseen auttaa jaksamaan. Mutta yrityksen kehittämisen ja oman hyvinvoinnin kannalta kannattaa antaa arvoa myös verkostojen hyötykäytölle sekä ihan puhtaasti levolle. Juuri eräs läheinen, monen eri alan yrittäjä kiteytti hyvin, että vaikka rahallinen tulos ei kuluvan vuoden jälkeen ehkä ole niin hyvä, kun työtä on jaettu enemmän myös palkkatyöntekijöille, niin silloin on itse kuitenkin ehtinyt elää ns. tavallista arkea. Kukin tallustaa tai kipittää tietysti tyylillään, ja mehän haluamme käyttää aikamme eri asioihin, mutta veikkaisinpa kuitenkin pitkäikäisempää yritystä silloin, kun kaikkia tehtäviä ei hampaat irvessä yritäkään tehdä itse ja juuri nyt heti.

Olen myös kertonut, että olen itse aiemminkin toiminut yrittäjänä 6 vuotta, joista ensimmäiset neljä vuotta yhtiökumppanin kanssa ja sen jälkeen yksin. Myin yrityksen, koska en jaksanut enää kehittää sitä. Ja jääräpää kun olen, yritin tehdä kirjanpitoa lukuun ottamatta kaiken itse. Vastaan tulivat siis väsymys, osaamattomuus, huoli taloudellisesta pärjäämisestä ja näin ollen uskonpuute koko yrittämiseen. En voi myöntää, etteikö minulla olisi ollut verkostoa tukenani, koska kuuluin eri yrittäjäjärjestöihin, suhteet sidosryhmiin olivat kunnossa ja sain perheeltä tukea. Ongelma oli siinä, että en ollut korvat ja mieli avoinna, kun olisin voinut saada vinkkejä suunnitella yrityksen tulevaisuutta. Siinä mielessä kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin, että yritys sai uuden omistajan ja minä selvisin myöhemmässä vaiheessa parin viikon lääkärin määräämällä lomalla, kun elimistö ei sitten enää yht'äkkiä suostunutkaan yhteistyöhön.

Työeläkeyhtiö Elo on nyt syksyllä julkaissut tutkimuksensa yrittäjien jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja tulevaisuuden näkymistä. Kasvuyrittäjät ovat työhönsä tyytyväisimpiä ja hyvinvoivia, mutta vaikeuksia on työmäärän ja ajan hallinnassa. Muutos jaksamisessa alkaa näkyä yrityksen vakiintumisvaiheessa (joita on 40% yrityksistä) ja riskinä on loppuunpalaminen. Kehittämispäällikkö Annarita Koli Elosta kertoo myös, että "on huolestuttavaa, että yrittäjät ovat lomailleet aiempaakin vähemmän: useampi kuin joka kolmas yrittäjistä ei ollut pitänyt lomaa ollenkaan tai korkeintaan 10 päivää kuluneen vuoden aikana."

Jos siis olet mies, kuulut ikäluokkaan 46-55 vuotta ja sosiaaliset verkostot ovat jääneet huonolle hoidolle, kuulut hyvinvoinnin riskiryhmään (Elon tutkimuksen mukaan tähän ryhmään kuului 41% vastaajista). Parhaiten hyvinvoivan yrittäjän (42% vastanneista) voisi sitä vastoin kuvata olevan yli 55-vuotias yksinyrittäjä nainen, joka osaa hyödyntää digitalisia palveluita ja on löytänyt tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä.

Sen olen itse nyt (vähän iän tuomanakin) oppinut, että muiden kuuntelusta ei ole haittaa, päinvastoin jostain saattaa olla jopa hyötyä, töitä voi suunnitella ensi viikolle/kuulle/vuodelle tai vaikka vasta parin vuoden päähän ja oman alansa asiantuntijoita kannattaa käyttää. Mielelläni haluaisinkin omalta osaltani tulla edesauttamaan loman pitämisessä tai keventää hartioiden taakkaa tekemällä esimerkiksi verkkosivujen tai Facebookin päivityksiä, jos vaikka juuri ne sattuvat hiertämään rakkoja jalkoihin. Apua on tarjolla olipa kyseessä sitten kasvuyritys tai jo toimintansa vakiinnuttanut yritys.

maanantai 12. syyskuuta 2016

HeHin toimisto

Ajattelin kertoa lyhyesti siitä, mitä yritykseni HeHin toimisto tekee tai voisi tehdä. Nyt kun yrityksellä on takanaan pari toimintakuukautta, olen päivittänyt LeaStore.fi-verkkokaupan Facebook-sivua, vastannut asiakasyhteydenottoihin ja ollut mukana kehittämässä paria mainoskampanjaa. Sen lisäksi olen jakanut mainosflyereita ja pistänyt asiakirjoja järjestykseen.

Viime viikolla vietettiin jälleen Yrittäjän päivää, minkä merkeissä luin mm. tämän blogitekstin "Kuka ymmärtää yrittäjää?". Siinä kuvataan yrittäjän taivalta, jossa polttoaineena toimivat yrittäjän oma unelma ja intohimo. Matka voi välillä olla työläs ja tärkeissä rooleissa tarpomisenkin aikana ovat kouluttautuminen, verkostot ja yhteistyökumppanit. Ja vaikka yrittäjällä täytyy olla vahva itseluottamus tekemiseensä, ilman tukiverkostoja kukaan ei jaksa. Sen verran voi jokainen yrittäjä taputtaa itseään selkään, että vaikka osa tavoitteista jäisikin saavuttamatta, sitä on silti todennäköisesti kehittänyt jotain uutta ja saanut paljon aikaan.

Mitä siis HeHin toimisto voisi tehdä? Voisin olla esimerkiksi päivittäisten rutiinien organisoija, laittaa ja pitää yrityksen dokumentit järjestyksessä, olla ensimmäinen joka vastaa asiakaspalvelussa, että joku on huomioinut yhteydenoton, juosta päivittäisiä asioita, osallistua markkinoinnin hoitamiseen, hoitaa laskutuksen, olla tuuraajana... Useimmiten yrittäjän paras osaaminen ja unelma on jonkin erikoistuotteen/-palvelun tekeminen, suunnittelu, ideointi, myynti. Harvemmin yritys kehittyy sillä, että yrittäjä itse järjestelee papereita taka-alalla vastaamatta sähköposteihin. Kehotan siis omasta puolestani yrittäjiä panostamaan laatuaikansa siihen tärkeimpään intohimonsa kohteeseen ja luomaan itselleen tarpeenmukaisen tiimin suorittamaan yrityksen tukitoimia.

Lainaan vielä lauseen Kuka ymmärtää yrittäjää? -blogipäivityksestä, "olisitko sinä ihminen, joka pysähtyi kuuntelemaan, kysyi yrittäjältä miten voit tai voinko auttaa?" Tämä on juurikin se paikka, jossa HeHin toimisto haluaa olla. Haluan olla auttavana kätenä yrittäjälle ja pienyrityksille, jotka eivät ehdi tai halua tehdä kaikkea itse. Ja haluaisin olla siellä mieluummin, ennen kuin yrittäjä on jo polttanut itsensä loppuun. Se, että kutsuu jonkun auttamaan, ei automaattisesti tarkoita satojen eurojen laskua, vaan kyse voi olla yksittäisestä tehtävästä tai vaikka parista tunnista viikossa. Siispä, jos joskus tuntuu, että köli raapii pohjaa ja eskimokäännös ei onnistu, ota silloin yhteys HeHin toimistoon! Yhteystiedot ovat alla:

puh: 0400553732
email: hehinpostia@gmail.com
www.facebook.com/hehintoimisto

tiistai 30. elokuuta 2016

Miten ottaa maksu vastaan?

Käytin viikonloppuna taksia, ja kuljettajan kommentti on jäänyt minua todella vaivaamaan. Keskustelumme liittyi maksutapaan sovittuamme ensin kiinteän hinnan matkasta. Maksoin matkan pankkikortilla ja luin nyt jälkeenpäin hieman käteismaksamisen tulevaisuudesta.

Kaikki ennusteet ja tutkimukset todistavat, että käteisen käyttö vähenee edelleen huomattavasti Suomessa(kin). Käteistä käyttävät eniten yli 65-vuotiaat, käteisen etuna pidetään mm. soveltuvuutta pieniin ostoksiin sekä sujuvuutta että nopeutta, ja käteiselle luonteenomaista on anonyymius. (Lähde: Suomen Pankin Katsaus käteisen käyttöön ja virtuaalivaluuttoihin, Maksuneuvosto 17.4.2015 Kari Takala)

Käteisen kustannus pienyrittäjälle on (huomioimatta säilytys- ja matkakuluja kotoa/toimistolta pankkiin) pankin rahanhuoltokulut eli muutamia euroja/kk.

Samaisessa Suomen Pankin katsauksessa on arvioitu maksutapojen muutoksia vuoteen 2020 mennessä seuraavasti: uudet mobiilimaksutavat korvaavat ensisijaisesti muovikortteja mutta syrjäyttävät myös käteismaksamista, koska anonyymiudella ei ole laajaa kysyntää. Ja esimerkiksi Nordean mukaan lähimaksaminen nelinkertaistui aikavälillä 02/2015 - 02/2016. (Lähde: http://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/News-fi/2016/2016-03-22-nordea-tuo-markkinoille-uuden-mobiilimaksamisen-sovelluksen.html )

Maksupäätteen hankinta tulee siis pienyrittäjillekin entistä välttämättömämmäksi, mutta sen kustannukset ovat kovat. Maksupäätevertailu.fi-sivuston mukaan jo pelkästään 2000 €/kk liikevaihdolla laite- ja maksuliikenteen provisiokustannukset ovat useita kymppejä kuukaudessa!

Perehdyttyäni asiaan siis vain pintaraapaisulla en yhtään ihmettele, että kuski tuohtui tingityn hinnan maksutavastani, vaikkakin olimme yhtä mieltä siitä, että lähimaksaminen on erittäin kätevää. Tulevatkohan rahanhuolto-/maksuliikennekustannukset keikahtamaan joskus toisinpäin vai miten tämä homma etenee?

sunnuntai 7. elokuuta 2016

Tiimi toimii

Kesä on siitä hyvää aikaa, että ihmiset liikkuvat paljon enemmän, ja niinpä tulee vaihdettua paljon myös ajatuksia leppoisissa kesätapaamisissa. Yhden kätevimmistä vinkeistä sain 30 henkilöä työllistävältä yrittäjältä, joka on saanut luotua ympärilleen toimivan ja luotettavan tiimin auttamaan yrityksen pyörittämisessä. Yrittäjien ja päättävien toimihenkilöiden työpäiviin tulee varmasti lukuisia keskeytyksiä ja muutoksia siihen, miten itse oli aamulla ajatellut päivän etenevän. Muutoksia ja uusia asioita pitäisi muistaa, ennen kuin ne pääsee tekemään. Edellä mainitussa yrityksessä tämä asia oli toteutettu niin, että tiimin jäsenet olivat luoneet Whatsapp-ryhmän. Kun kesken suorittavan työn tulee joku mieleenpainettava asia, he lähettävät sen ääniviestinä tiimille eli kirjoittamisen sijaan puhuvat sen samantien muille. Kätevää, kun tiimiläiset ovat päivän aikana fyysisesti eri paikoissa ja homma tulee heti delegoitua eikä asia unohdu päivänpäätteeksi!

(He, kenelle Whatsapp on vielä tuntematon, kerrottakoon, että se on puhelimeen itse ladattava ohjelma, joka toimii kuin tekstiviestien lähetys, mutta on käyttöominaisuuksiltaan laajempi ja edullisempi, koska se toimii internetin välityksellä.)

Toinen itselläni kokeilussa oleva työkalu on Dropbox. Dropbox on internetissä toimiva ohjelma, jonka avulla halutut henkilöt voivat jakaa ja muokata tiedostoja ilman, että niitä tarvitsee lähettää esim. sähköpostin liitteenä. Tällöin jokainen tiimin jäsen pystyy näkemään viimeisimmän version dokumentista ja halutessaan kommentoida sitä.

Itse olen Dropboxin käyttäjänä vasta lapsen kengissä. Yksinkertaisena esimerkkinä voin siis kertoa, että olemme suunnitelleet toimeksiantajayrityksen kanssa asiakashankintakampanjaa. Meidän tapauksessamme Dropboxiin on ladattuna Word-tiedosto, jonka sisällöstä olemme käyneet siellä keskustelua, ja voimme muuttaa ja lisätä siihen tarvittavaa tekstiä.

Näiden molempien ohjelmien käyttö vaatii minimissään älypuhelimen ja siinä käytössä olevan nettiyhteyden sekä kokeilevaa mieltä. Ja koska itse vasta aloittelen näiden ohjelmien ja toimintatapojen käyttöönottoa, kuulen mielelläni kokeneempien kommentteja ja vinkkejä näistä ja muista vastaavanlaisista palveluista.